TIETEELLISTEN JULKAISUJEN HINTA EI SAA KARATA KÄSISTÄ
[PÄIVITYS 2016-12-21] Elsevier ja Suomen korkeakoulut ja tutkimuslaitokset ovat sopineet vuoden aikalisästä elektronisten lehtien lisenssineuvotteluissa. Aikalisää tarvitaan, jotta löydetään ratkaisu Suomelle tärkeässä avoimen julkaisemisen edistämisessä. Samanlaisista aikalisistä on sovittu myös Wileyn sekä American Chemical Associationin kanssa. Taylor & Francisin ja Sagen kanssa puolestaan on sovittu monivuotisista tilauksista.
Suuret kansainväliset tiedekustantajat nauttivat huomattavan suurista voittomarginaaleista. Niiden liiketoiminta rakentuu pitkälti tutkijoiden vapaaehtoistoiminnan varaan. Tiedeyhteisö tuottaa tutkimuksen useimmiten julkisesti rahoitettuina, toimittaa syntyvät julkaisut oman työnsä ohessa ja ostaa ne sitten takaisin itselleen. Kustantajat ovat korottaneet julkaisujen hintoja vuosi vuodelta merkittävästi, vaikka digitalisoituvassa maailmassa suunnan tulisi olla päinvastainen. Vuonna 2015 tutkimusorganisaatiomme maksoivat tilausmaksuja yhteensä 27 miljoonaa euroa. Tulevaisuuden hintalappu näyttää jälleen korkeammalta. Korotukset ovat erityisen ongelmallisia nyt, kun rahoitusleikkaukset kaventavat tieteen toimintamahdollisuuksia. Parhaillaan käynnissä olevissa sopimusneuvotteluissa suomalaiset tiedekirjastot vaativat hintojen kohtuullistamista ja julkaisujen avoimuuden lisäämistä. Me allekirjoittaneet tuemme näitä tavoitteita. Olemme valmiita vetäytymään vertaisarvointi- ja toimitustehtävistä neuvottelujen osapuolina olevien kustantajien julkaisusarjoista, mikäli Suomen neuvottelijoiden tavoitteet eivät täyty.
Tiedelehtien hintalappu vuodelle 2017 on parhaillaan neuvottelujen kohteena. Suomalaista tiedeyhteisöä edustavan FinElib-konsortion ja kansainvälisten tiedekustantajien neuvottelut tilausehdoista ovat osoittautuneet erittäin haastaviksi. Osa kustantajista on ollut haluton taipumaan Suomen neuvottelijoiden vaatimukseen kustannusten kohtuullistamisesta ja sisältöjen avoimuuden lisäämisestä.
Asialla on kiire. Neuvottelujen takaraja on 31.12.2016. Mikäli sopimukseen ei päästä, suomalaisen tiedeyhteisön saavutettavista häviää kerralla tuhansia keskeisiä tiedelehtiä. Tämä vaikeuttaisi merkittävästi tutkijoiden työtä.
Vallitseva järjestelmä suosii yksipuolisesti kustantajia: tiedeyhteisö tuottaa ja arvioi tiedeartikkelit kustantajan kannalta ilmaiseksi, minkä jälkeen kustantaja veloittaa tiedeyhteisöä (ja muuta yhteiskuntaa) artikkeleihin pääsystä. Tiedekustantajien voittomarginaalit ovat huomattavan korkeita, esimerkiksi Elsevierin tapauksessa 37 % vuonna 2015. Nämä yksityisten toimijoiden voitot maksetaan pitkälti julkisin varoin.
Vuonna 2015 tutkimusorganisaatiomme maksoivat tilausmaksuja yhteensä 27 miljoonaa euroa. Kustannukset ovat nousseet viime vuosina jopa kymmenen prosenttia vuodessa. Samanaikaisesti tieteen rahoitus kehittyy päinvastaiseen suuntaan (ks. kuva 1): yliopistojen valtionrahoitus kasvoi vuodesta 2011 vuoteen 2015 kokonaisuudessaan alle neljä prosenttia. Vuonna 2015 Suomen hallitus ilmoitti leikkaavansa yli 600 miljoonaa euroa opetuksesta, tieteestä ja koulutuksesta.
Max Planck-instituutin sekä Suomen opetus- ja kulttuuriministeriön Avoin tiede ja tutkimus (ATT)-hankkeen selvitysten mukaan avoimeen julkaisumalliin siirtyminen tulisi yhteiskunnalle edullisemmaksi. Tämä ei kuitenkaan tapahdu hetkessä, vaan kyseessä on hidas kansainvälinen prosessi.
Vastaavia vaatimuksia hintojen kohtuullistamiseksi ja avoimen julkaisemisen edistämiseksi on esitetty menestyksekkäästi esimerkiksi Alankomaissa. Myös Suomessa tarvitaan tutkimuskentän tukea akateemisen tutkimuksen resurssien ja avoimuuden puolustamiseksi.
Kustantajien on aika asettua tiedeyhteisön rinnalle edistämään tieteen avoimuutta. Jos kustantajien haluttomuus FinElibin vaatimiin myönnytyksiin tilaushintojen kohtuullistamisen ja sisältöjen avoimuuden kasvattamisen osalta johtaa tilausten päättymiseen, me allekirjoittaneet olemme valmiita tähän ja pitäydymme lisäksi vertaisarviointi- ja toimitustehtävistä kyseisten julkaisijoiden lehdissä, kunnes sopimukseen päästään.